Moikka!
On aika kaivaa naftaliinista blogia ja pistää HP:n näppistä taas lämpöiseksi yhden kokonaisen kauden tauon jälkeen. Vihdosta viimein nyt tuli taas se fiilis, että olisi kiva kirjoitella tarinaa sählystä.
Parin B-poikien kanssa vietetyn kauden jälkeen tulikin muutoksen aika, siirryin naisten salibandyn pariin! Viime kausi 2016-17 vierähti Steelersin naisten kakkosjoukkueen mukana sisä-suomen kolmosdivaria tahkotessa. Kausi oli todella vuoristorataa valmennuksellisesti, oli hyvä alkubuusti, arjen tuoma pieni notkahdus, taas pientä piristettä ja sitten melkoinen syväkyykkäys -tämä lähinnä johtuen heikosta menestyksestä sarjassa. Mutta ei ole olemassa niin heikkoa kautta etteikö jotain hyvääkin löydä; pelaajien kehitys oli kaikesta huolimatta hyvää ja pystyin niin hienosti sen näkemään huhtikuulla viimeisissä harjoituksissa. Ero tekemiseen toukokuulta 2016 ja huhtikuulle 2017 oli iso!
Sain siitä todella suuren tyytyväisyyden tunteen ja olin iloinen pelaajien puolesta!
Voin tässä vielä julkisesti toivottaa kaikkea hyvää Steelersin naisten kakkosjengille ja isosti tsemppiä tulevaan kauteen 2017-18.
Talvella 2017 tapahtui muutto Hämeenlinnasta Helsinkiin ja koska matkaa se rapiat 100 kilometriä suuntaansa, niin vaihtui seura.
Vuoden valmentajasopparilla piirtelen rukseja ja ympyröitä fläppitauluuni SBS Bluesin naisten Teamissa. Joukkue on perustettu keväällä 2017 ja pääsen nyt rauhassa rakentamaan yhdessä muun valmennuksen kanssa. Ihan nollista ei sentään lähdetä, vaan joukkueessa pelaa jo ennestään lajikokemusta omaavia naisia, pohjaa siis on. Nyt vaan autetaan heitä ottamaan se seuraava steppi eteenpäin pelaajauralla ja toivottavasti aikaa myöden myös joukkueena pärjätään.
Tätä blogia on tarkoitus kirjoittaa ennenkaikkea Bluesin Teamin näkökulmasta mutta saatan siinä ohessa kommentoida muutakin salibandyyn, erityisesti naisten/tyttöjen salibandyyn liittyviä aiheita.
Olemme Teamin kanssa aloittaneet hommat jo kesällä, harjoituksia on pidetty ja siinä ohessa tahkottu
Kesäliigan Harrastesarjaa, joka on antanut itselleni valtavasti työkaluja syksylle. Olen heti päässyt näkemään niitä kehityspisteitä pelien muodossa, tämä nopeuttaa omaltaan tämän projektin vauhtiin saamista. Ilokseni voin todeta, että todella hienosti pelaajat ovat ottaneet vinkkini peleissä ja harjoituksissa.
Viime kauden aikana tuli myös paljon kasvettua valmentajana ja siihenkin on tullut muutoksia. Jokunen ehkä muistaa aiempia tekstejä joissa aika reippaasti puhuin tuloskeskeisyydestä ja sen tärkeydestä -no edelleen pelataan tuloksesta mutta rehellisyyden nimissä napsu, taikka pari, on otettu pois ja siirretty pelaajien kehitykselle aikaa. Erityisesti syöttöpeliin ja sitä kautta pallonhallintaan olen kiinnittänyt paljon huomiota ja voin jo arvata kuinka Teamin pelaajat huokaisevat joulukuussa, kun alkaa joululoma. Saavat pelaajaraukat taukoa niistä syöttömyllyistä ja tekniikkaradoista!
Pelikirjaakin on saatu kasaan ja olen todella luottavainen, että tämä on se sopiva sapluuna Teamille.
On kaksi variaatiota viisikkopelaamiseen, tarkempaa ohjeistusta puolustamiseen ja pelin avaamiseen mutta vastapainona annan pelaajille vapauksia toteuttaa itseään hyökkäysalueella, kunhan se pallo on saatu turvallisesti vastustajan alueelle, uskoisin pelaajienkin tykkäävän tästä kombinaatiosta.
Haluankin tässä loppukesällä toivottaa kaikille salibandyjoukkueille tsemppiä kaudelle 2017-18, spesiaalitsempit naisten -ja tyttöjen jengeille!
T:Hardwing
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti